Pro Sailor 2014 – Valinnan vaikeudesta

 

(c) Sailpix.fi – Ilmarinen ja Low pallottelevat Rysäkarin vesistössä

Tulosluettelo löytyy Hoskin sivuilta: Hoskin sivut

Team Lown First 34.7 -tyyppinen kilpavene teki ensiesiintymisensä kauden 2014 kisaskenessä. Ennakkoarvioiden perusteella hurjassa kevätkunnossa ollut tiimi teki keskinkertaisen suorituksen.

Kauden 2014 ensimmäinen kisakoitos, jos poisluetaan viikkokisat, oli huippukova ja tasainen Pro Sailor Race. Lown hinkattu pohja ja huolella rasvattu miehistö oli valmiina kohtaamaan hurjat haasteet, jotka Pro Sailor ORC Offshore Rankingin ensimmäinen osakisa toisi mukanaan. Trimmattu riki, öljytty gastiliitto ja kovaan tuuleen suunniteltu purjesetti toivat mukanaan haasteita ja ylivoimaisia esteitä.

Pienimpään Orkku-luokkaan oli ilmoittautunut kokonaista 7 venekuntaa, ja luokan ehdottomat ennakkosuosikit olivat Tom Finellin käskyttämä FinFunn ja Pauli Wetterstrandin kovalla kädellä ohjastama Ilmarinen. Haastajaluokassa yllätysvalmiina olivat Jyrki Santaholman Merinna ja Heikki Räisäsen Nautin’n’o’lla. Hurjia kisaveneitä kaikki tyynni.

Kukonlaulunaikaan veneelle kokoontunut Lown miehistö joi tukevat aamiaiset pohtiessaan ankaran kisan haasteita. Yleissäätila vaikutti peräti loistavalta nousevine tuulineen, mutta starttihetkellä tuuli ei ollut ennusteiden kahdeksassa metrissä, vaan enemmänkin tuskarajan neljässä. Asia ei ylen kompetenttia Lown kisamiehistöä häirinnyt, ja vastoin kaikkia suosituksia, etustaagiin vedettiin se ainoa mittakirjakelvollinen läsy. Somekuuluisa Black Python oli edelleen tiukasti korissaan, joten Solent-heavy-fucking-wind -gee sai toimia päävastuullisena vauhdintuojana.

Startti oli helppo. Kymmenen minuuttia aikaisemmin startannut ORC2-luokka toimi oivallisena mittakeppinä ja synkroniaikana starttikellolle. Keskiluokan starttia vakoillessa kävi ilmi, ettei idästä puhallellut tuuli ollut kuitenkaan niin idässä, että spinnulla olisi päässyt lähtöviivaa ylittämään. Kaikki keskiluokan tiimit, mukaanlukien pinkeillä purjeilla varustettu Ramdata, vetivät kuituseileillä ensimmäisen legin Tammakarin viittakääntöportille.

Team Lown startti oli muirea. Viiva oli leveä ja lähteviä veneitä oli vähän, joten linjalla oli tila ja aikaa ylenpalttisesti. Lown lähtökiihdytys tapahtui jostain keskikentältä, mutta huolimatta valtavasta viivatilasta, jäimme Elan 31 Merinnan espoolaisiin jättötuuliin ja lähtökiihdytys oli kovin vaisuhko. Onneksi Lown taidokas keskiosasto @nmartti n, @svenjauhe n ja @salevaara n johdolla keksi keinot tuulen valjastamiseksi. Alapuolella heilunut Elan Elysia jäi alapuolelle ja hetikohta edessä keikkui ainoastaan monivuotinen ranking-voittaja Ilmarinen.

Melkin pittoreskin saaren jäädessä oikealle huomautti @salevaara olutvaraston olemattomuudesta. Ohjainrenkaan taakse istutettu @lowsailing pyyteli anteeksi valtavaa erhettään ja onneksi loppumiehistö oli niin armollinen, että kipparia ei leivottu pataan moisen anteeksiantamattoman erheen syystä ja vuoksi. Miehistön skismaa hellitti veneen viinakaapista löytynyt Nau’’tinn’o,l’ll’an Karvalakkikisassa piffaama Old Pascas -rommipullo. Ei muuten paskempaa shittiä.

Tammakarin viittaportilla nousi spinnaker-purje ensimmäisen kerran. Luvattua 8+ m/s tuulta ei näkynyt, joten Lown ainokainen North Sailsin S5 (reacher hurrikaanituuliin) pallokas oli aavistuksen tehton vallitseviin tuuliin. Edellä keikkunutta Ilmarista kyllä tavoitimme, mutta takana tullut pääjoukko oli liian lähellä. Keulassa taituroneet @kyntola ja @tyrvainenV tekivät parhaansa shitlooraosaston jatkuvan vittuilun motivoimina, ja vene liikkui oikeaan suuntaan ihan kelpo haipakkaa. No, olisi se kovemminkin voinut liikkua, mutta solent-pelti -spinnu ei suostunut tehoasetukseen lällytuulissa.

Rysäkarin kääntiksellä sattui sitten se joka kisasta tuttu emätötö. Edellä menneet keskiluokan veneet, muassaan pinkkipurjeinen Ramdata, vetelivät kuiduilla ja tuohon totuuteen luottaen tiputimme spinnun kääntiksellä. Ei olisi kannattanut. Takana tullut Ilmarinen seurasi Lown huonoa esimerkkiä, mutta kaikki muut veneet jättivät pallokkaat ylös ja vetelivät rapsakkaa sivuluikkaria masentuneen Lown ohitse. Ja Ilmarisen. No, jos tarkkoja ollaan, niin Tom Finellin FinnFUN meni heittämällä ohi ja Heikki Räisäsen lankuttama Na’u’t’i’n’o’l’a nousi tasoihin.

Jumalauta että vitutti.

Ei sitten viititty nostaa uudestaan spinnua.

Jumalauta että vitutti.

Rönnbuskenin luodolle saavuimme tasatahtiin N’a’u’t’t’t’i’m’n’o’ll’an kanssa FinnFuNIN loikotellessa omissa, suomen avomeripurjehduksen kerma-sarjan oloissaan edellä. Lown kippari päätti hypätä veneestä, mutta @salevaara sai väkivalloin pidettyä hyödyttömän miehistöjäsenen veneessä. Kipparin kouraan lyöty viinapullo rauhoitti tilanteen lopullisesti.

Tiististen E-rännirata oli kryssivoittoinen. Meni ihan hyvin. FinnFUN ei repinyt kaulaa ja takana tulleet N’a’a’u’t’i’n’i’o’lla ja Ilmarinen nostattelivat toisiaan siihen tahtiin, että Low kelasi aavistuksen karkumatkaa.

Kryssivoittoinen pätkä Melkin ohitse Tammakarin viittaportille ja toiselle kierrokselle oli tapahtumaköyhä. Se kuitenkin muistiinlaitettiin, että Low kelasi hyvin targettispiideihin kiinni. Sillä varauksella tietysti, että mittarit nyt näyttivät edes suurinpiirtein oikein.

Toinen kierros oli totaalisen tapahtumaköyhä. FinnFUN keikkui edessä ja Ilmarinen saalisti takana Lown takapaksia. Varovaisesti arvioiden FinnFUN oli lowilaisia nopeampi etenkin sivutuuliosuuksilla, mikä aiheutti suurta päänvaivaa Lown taktiikkaosastossa. Asia selvisi  ja tajuntaan iskostui Black Pythonin kommentoidessa kevenevästä tuulesta  ja purjekerrasta.

Maalisuora oli jännä. Tuuli puski satasen tosituulikulmia ja edellä broutsaulleen Kotipizzan innoittamina päätimme vielä koittaa spinnua maalisuoralla. Hyvin toimi ja huolimatta muutamasta broutsista ja poikittaisesta ohjainlavasta loppupätkä oli oikein kiva. Takana tullut Ilmarinen apinoi Lown ratkiriemukkaita ratkaisuja ja yritti terhakkaan pallokkaan voimalla vielä ohittaa ranskattaren. Ei ollut edes lähellä, Low oli maalissa sekunnin ennen Ilmarista.

Kaikkiaan kiva kisa. Sää oli mitä mainioin ja ajoittain venekin kulki ihan halutusti. Kun tässä nyt saadaan varsinainen ORCi-kirja kaikkine purjeineen, niin luulenpa, että pikku-orkku -luokka on varsin kiva ja tasaväkinen tällä kaudella.

Kiitos kaikille. Kiitos erityisesti miehistölle.