Hei, vielä lisää pressuista!

Eino_leinon_vene

Oi aikoja ja tapoja. Ja mores. Käydessäni tekemässä tilannekatsausta plaanilla huomasin tyytyväisyydekseni veneen talvipalttoon olevan aivan kuosissaan. Metkaa, mutta näyttää siltä, että parin euron pressu kesti parhaimmillaan hurrikaaniluokan pieksennän.

Eino_Leino_1903Lointa tutkaillessani mieleen pöllähti Eino Leinon vanha runo kevytpeitteistä. Niin, ajatus Leinosta ja peitteistä voi kuullostaa satunnaisesta lukijasta yllättäen yllättävältä, mutta vähemmän tunnettu tosiasia on, että runoillessaan Helkavirsiä Leinolla oli samaan aikaan kiihkeä suhde ranskalaiseen öljypeitteeseen. Aikalaiskuvaukset eivät asiasta mainitse, sillä ajan henki oli hyvin pressufobista. Onneksi viimevuosien historiankirjoitus on nostanut  tämän vaietun ja aran aiheen suuren lukijakunnan tietoisuuteen. Hyvä niin, sillä muuten jotain hyvin oleellista ja pressustavanlaatuista olisi Leinosta ja hänen tuotannostaan jäänyt ymmärtämättä. Seuraavassa muutamia säkeitä Leinon satasivuisesta julkaisematta jääneestä peittorunoelmasta:

Iski ja räyhi myrskytuuli,
vaan kesti iskut pressusuuli.
Kovin ovat vahvoja peitteet halvat,
laittoivat jälleen myrskylle salvat.

Oi sä pressu sievä ja pienoinen,
pintasi on niin kaunis ja hienoinen.
Välkehtii luonteestasi silo hopea,
vaik’ et ole kallis tahi kopea.

Uljas pieni kevytpressuni mun,
olen ikuisesti ja aina ystäväs sun.
Tuiskumyrä taikka hurja talvisää,
ystävyyttämme ei riko tuuli tahi jää.

Mun rakas kevyt pressuversio,
salattu on tämä talven perversio.
Suhteemme kylmän talven kestää,
kevät salaiset tapaamiset estää.
 
Puolesta plaaniväen suuri kiitos,
Olkoon ikuinen tämä aikalaisliitos.
Tarjoat sä hellästi venosille suojan,
kiitos puolesta orkin, lyssin ja luojan.

Olen siis niin iloinen,
kun oli pressu siloinen.
Säästyi monen monta rahaa,
jolla juottaa huutavaa mahaa.